keskiviikko 2. toukokuuta 2012

Paluu Suomeen lähenee


Alotin kirjottamaan feisbuuk-statusta, mutta asiaa pyörii päässä niin paljon, että tästä tulikin lopulta blogipostaus. :D Kello on jotain yks yöllä ja Lotan kanssa oltiin tuossa menossa kymmeneltä nukkumaan. Avasin äsken läppärin kolmatta kertaa, kun ei uni tullut palloon.

Juttuhan on niin, että meillä on aikaa Balilla noin 11 päivää. Sehän tarkottaa saman verran päiviä käydä surffaamassa. Tästä ajasta koko huominen menee mulla Lotan kanssa koulun ekskulla, jonne halusin lähteä. Yksi päivä menee WaterBom-vesipuistossa. X aikaa menee viikonloppuna kyynelehtiessä kämppisten kanssa viimeistä yhteistä viikonloppua Alleycatsgreenboxeikonskygardenissa. Ens viikolla on lopputestit, jotka toki ei koko viikkoa vie, mutta syövät aikaa, ja aiheuttavat aivan ylitsepääsemättömän jäätävän määrän stressiä samalla kotitenttejä tehdessä. No eniveis... Tästä hulppeesta puolestatoista viikosta jää hyvin ajotettuna jäljelle noin muutama surffikerta. Ahdistus! Kohta voi alkaa laskea kertoja yhen käden sormilla. Tässä vaiheessa aletaan menee mereen vaikkei olis aaltojakaan. Harmittaa eniten, että pitää lähteä just sillon pois kun alkaa kässää tota hommaa enemmän. Tai ainakin nyt tietää mitä tekee väärin. :D

Viikko sitten olin ihan innoissani Suomeen paluusta. Näkee tuttuja ja pääsee eroon Balilla ärsyttävistä asioista. Kyllä vaan, täälläkin on sellaisia. Ei tartte sietää yhtäkään hihastarepijää tai manicurepedicure-huutoja tai paikallisten naurettavia huijausyrityksiä. Ja yks mitä kaipaan Suomessa eniten, on julkinen liikenne! :D Skoballa ajaminen ei oo sujunu mulla täällä missään vaiheessa. Välillä oon innostunu ja rohkaistunu kokeilemaan ajaa lähimmälle warungille, mutta sinne päästyä toteen etten haluis enää ajaa takas. Liikenne on ihan omaa luokkaansa täällä ja skoban penkillä kyydissäkin pelottaa. Yks seikka on myös tietysti se, ettei Suomessa tarvii olla turisti. Vaikka täällä on muutaman kuukauden nyt pyörinyt niin ihan yhtä turistina jokainen vastaantulija meitä pitää ja huutelee kauppoihinsa. Suomessa voi taas ihanasti sulautua massaan.

Fiilikset vaihtelee täällä tällä hetkellä aika lailla, kun ei osaa päättää onko innoissaan menemään takas Suomeen vai haluisko vielä jäädä Balille. Sekavaa, kyllä. :D Porukoitten ja Atron vierailun jälkeen tuli ensimmäistä kertaa se fiilis, että kiva palata kotiin. Ja se on kulutettu klisee, että aikaa menee nopeesti, mutta viimeset viikot on ainakin hurahtanu aivan liian nopeesti. Mutta nautitaan täällä vielä loppuaika ja sitten karataan takas Suomeen Singaporen ja Bangkokin kautta! :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti