Annen kotimatka

Singaporesta jatkoin tiistaiaamulla matkaani Bangkokiin ja näin tosiaan Mirkan ja mun tiet erosivat. Singaporen lentokentällä jäin kiinni siitä, että mun käsimatkatavarat painoi sallitun seitsemän kilon sijaan 12 kiloa, hups. Ruumalaukkujen painoraja mulla oli 25 kiloa ja rinkan painaessa 13 kiloa, käsimatkatavaralaukkukin sitten meni ruumaan ja yhteispainoksi tuli tasan 25 kiloa :) Lisämaksuilta siis vältyttiin. Kentällä olin oikeastaan vaan tyytyväinen, ettei ollut kuin pikkukäsilaukku kannettavana.

Bangkokin lentokentällä oli taas vastassa kauheen pitkä jono passintarkastukseen. Lopulta kuitenkin pääsin läpi ja lähdin metsästämään automaattia ja junaa keskustaan. Automaatin antaessa vaan isoja rahoja vaihdoin viimeset Singaporen dollarit bahteihin, että sain pikkurahaa junaa varten. Junalla ja skytrainilla kulkeminen oli jo tuttu juttu alkuvuodelta, joten kätevästi ja ongelmitta pääsin keskustaan asti. Hostellikin oli antanut hyvin tarkat ohjeet, joten löysin sinne nopeasti. Tai nopeasti ja nopeasti, jossain vaiheessa luulin, että pyörryn rinkan painon alla, koska olin niin väsynyt ja nälkäinen ja ulkona oli lämpöä 38 astetta. Kaiken lisäksi olin onnistunut saamaan Singaporessa flunssan (en tajuu miks sen ilmastoinnin pitää olla joka paikassa niin saakelin kylmällä!) Aika nopeasti tulikin tehtyä päätös, että lentokentälle lähtiessä otan taksin, vaikka se maksaisi viisi kertaa enemmän kuin skytrain+juna -yhdistelmä (silti euroissa ei juuri mitään).

Hostellini oli Urban Age Hostel, josta Mirkan kanssa oltiin varattu kahden hengen dorm. No, Mirka perui ja menin yksin dormiin ja huonekaverini olikin yllärinä mies. En tosin kauheasti häntä nähnyt, tuli ekana yönä puolen yön aikaan kääntymään ja lähti saman tien pois jonnekin muualle yöksi (varmaan löysi jonkun kivan ladyboyn). Itse menin väsyneenä jo kahdeksan aikaan nukkumaan :D (huom. Balin aikaan yhdeksältä!) Tiistaina tuli siis käytyä vain pikaisesti MBK:n ostoskeskuksessa syömässä ja vähän kattelemassa kauppoja. MBK:n yläkerrassa on ruokamesta, missä on monia erilaisia kojuja, joista saa halvalla tosi hyvää ruokaa. Tämä tuli todettua jo tammikuussa, joten tietenkin palasin sinne. Ja kyllähän se tom yam -keitto oli edelleen hyvää! Itseasiassa parempaakin :) Mutta täytyy kyllä todeta, että Balilta saa paljon parempaa fried riceä kuin Bangkokista...

Fried rice ja tom yam -keitto, nam!

Keskiviikkonaamuna tulikin sitten yllättäen herättyä aika aikasin. Hetken googlettelin, mistä löytäisin kätevästi nettikahvilan, jossa pääsisin tekemään Suomen lentojen check-inin ja printtaamaan lentoliput. Valitsin yhden läheltä Asokin skytrain-pysäkkiä, ihan vaan siksi, että pääsin vielä kerran kuulemaan skytrain-kuulutuksen "Nana" :D Ja olihan se edelleen hauskan kuuloinen! Siinä skytrainissa seisoessani aloin miettimään, että missähän se Terminal 21 -shoppailukeskus oikein oli, ja hyvällä tuurillahan se oli aivan Asokin pysäkin vieressä. Joten menin sitten sinne pyörimään. Terminal 21 on siis ostoskeskus, joka on tehty näyttämään lentokentältä. Eri kerrokset ovat eri kaupunkeja ympäri maailmaa ja jokainen kerros on tietenkin sisustettu sen kaupungin mukaisesti. Olin siis ihan turistina ja kolusin kaikki kerrokset läpi ja otin paljon kuvia! Mitään en tietenkään ostanut koko paikasta, vaikka se oli täynnä kaikkia ihania erikokoisia vaateliikkeitä!

Terminal 21, San Francisco

Kyllästyttyäni Terminal 21:een lähdin etsimään sitä nettikahvilaa. No sehän löytyi nopeasti ja sain check-init tehtyä ja liput tulostettua! Hetken vielä pyörittyäni Terminal 21:n huudeilla otin skytrainin MBK:lle. Kävin taas yläkerrassa syömässä ja jäin kaupoille pyörimään.  MBK on täynnä turisteille suunnattuja kojuja, missä myydään kaikenlaista vaatteista puuesineisiin. Kojujen alueella saa helposti ittensä eksyksiin ja jos haluaa palata jollekin tietylle kojulle niin ei varmasti enää löydä sitä :D Mutta päättömästi palloillessa siellä voi tehdä vaikka mitä löytöjä. Matkalaukkujen tilan puutteen takia shoppailut jäi tällä kertaa korviksiin, aurinkolaseihin ja huiviin. Ja itseasiassa ostin uudet varvassandaalit, koska vanhat alkoi liikaa hiertää ja lensi saman tien roskiin (joten eihän tätä ostosta oikeastaan siis edes lasketa).

Terminal 21

Keskiviikkopäivä menikin aika hyvin käveltyä ympäriinsä koomassa. Hetken aikaa lepäilin hostellilla ja sitten muistin, että pakkohan yhdessä hieronnassakin on käydä! Suuntasin siis takaisin kaduille ja kävelin hetken aikaa kunnes löysin mieluisan näköisen paikan (valitsin sen, missä ei ollut kauheeta kasaa työntekijöitä huutelemassa "you want massage"). Otin tunnin jalkahieronnan ja se oli rankan päivän päätteeksi täydellinen! Jalkojen lisäksi mies hieroi myös kädet, hartiat ja päätä. Tuli niin rentoutunut olo! Sitten vielä pari tuntia hereillä pakkaillessa ja kirjoittaessa tätä blogia, ja jouduin jo nukkumaan.

Menin ilmeisesti liian aikasin nukkumaan tai sitten johtui jännityksestä, että torstaiaamuna heräsin jo viideltä, enkä enää saanut unta. Siinä aamutoimet tehtyäni ja hetken datailtua päätin suorittaa pienen aamuliikunnan ja lähteä sittenkin lentokentälle skytrainilla ja junalla (aika nopeasti ihminen kyllä unohtaa kokemansa kärsimykset). Liikunnasta se tosiaan kävikin, mutta ei ollut ihan niin rankkaa kuin aiemmin, ja säästinpähän aika paljon rahaa :) Kentällä olin siis hyvissä ajoin ja ehdin vielä rauhassa hengitellä hetken Aasian ilmaa. Lopulta päästiin lentokoneeseen ja noin 10 tunnin lentomatka saattoi alkaa. Kaks ihan jees ateriaa taas tarjoiltiin lennon aikana (jälkkärit oli nam, ekassa oli suklaakakkua!) ja leffa- ja sarjatarjonta oli taas kattava. Siinä se aika menikin suht nopeesti katsoessa 14 jaksoa How I Met Your Motheria ja kaks leffaa :D Jalkatilat oli edelleen ahtaat, mutta oon aika varma, että joulukuun lennolle vika jalkojen särkyyn oli kyllä kiristävissä lentosukissa. Koska nyt jätin sukat pois eikä ollut ollenkaan niin kivuliasta :)

Terminal 21, mutta myös oikeasti saavuin Istanbuliin :)

Istanbuliin saavuttiin jotain 17.30 Istanbulin = Suomen aikaa. Ihmettelin kovaa väsymystä, mutta sitten tajusin, että elänkin vielä viis tuntia edellä tätä aikaa :) Edessä olikin sitten reilu 12 tuntia Istanbulin kentällä. Hetken lepäilin koneesta tultuani ja sitten suunnistin Starbucksiin kaakaolle. Positiivinen yllätys oli, että Istanbulissa pistokkeet ovat samanlaisia kuin Suomessa (kun olin jättänyt kaikki adapterit ruumalaukkuihin), joten pääsin koneelle viihdyttämään itseäni. Nettiin en päässyt, joten käytin aikani jopa hyödyllisesti. Kirjoitin kaikenmaailman vaihtoraportteja ja powerpoint-esityksiä keväästä ja myös kahta eri blogitekstiä :) Lopulta väsymys vei voiton ja oli pakko etsiä joku pieni sopukka, mihin kehtasin mennä vähäksi aikaa unten maille. Aamulla olikin sitten edessä taas aikainen herätys lennon boardingin alkaessa jo ennen kaheksaa. Sain nukuttua peräti neljä tuntia ja luettua mukaan tulleen kirjan loppuun. Loppuajan oikeestaan vaan palloilin ympäri kenttää.

Viimein tuli aika nousta Suomen koneeseen ja kolmen tunnin lento meni hujauksessa. Suomessa tuli odotettuna järkytyksenä kylmä ilma, kun nousin koneesta. Ja kyllähän siinä itku tuli kun näin äitin ja iloiseksi yllätykseksi myös Matin odottamassa mua! Pääsin vihdoin kotiin.