Neljän viikon rajapyykki on jo hienosti ohitettu, joten kai se on aika avata munkin sanainen arkku. Maanantai-iltana tosiaan tuli todettua, että neljän viikon päästä istutaan jo lentokoneessa, kääk! Kohta se on tosissaan menoo. Itellä on ollu niin opiskeluntäyteinen syksy, ettei oo oikeestaan viel ehtiny edes sisäistämään, että tässä ollaan oikeesti lähössä viideks kuukaudeks muille maille. Mut kai se on parempiki, ettei liikaa jännitä. Vaikka veikkaan, että viimeistään joulupöydässä se iskee vasten kasvoja, että ylihuomenna lähetään.
Kauheesti järjestelyjä on tullu tehtyy pitkin syksyä ja muutamat kämppiksetkin ollaan jo ehditty hankkia itellemme, jee! Ei tarvii ihan kahestaan hengata :D Mirka on ollu ihana ja hoitanu aika paljon munkin puolesta näitä hommia ku oon ollu joko nii ahkera opiskelija tai sitten vaan vittuuntunu siitä, että just mut ollaan jätetty ilman apurahaa:D Mutta kohta alkaa olee viimesetki kouluhommat paketissa ja sitten voi keskittyä olennaiseen!
Kuten tästä mun tekstistä voi huomata, ei ehkä aina tuu olemaan niin täynnä asiaa nää sepittelyt, mutta ne ketkä meitä kaipaa ja oikeesti haluu meistä kuulla niin varmaan mielellään lukee näitäkin :D Ja ehkä kun lopulta oikeesti päästään sinne matkaankin niin saattaa olla vähän enemmän kerrottavaa ku näin Suomen mantereelta....
Blogi Annen ja Mirkan seikkailuista ja vaihto-opiskelusta yliopistossa Balilla Indonesiassa. Eli random tarinoita surffaamisesta, auringosta, juhlimisesta, uusien ihmisten tapaamisesta ja matkustelusta...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti